Demokratia, ketä kiinnostaa

Olin tänään Oulun kaupungin järjestämässä Oulun raadissa Oulunsalossa. Idea on hyvä, toteutuksessa perinteisiä puutteita. Kerron miksi.

Oulun raadeissa on tarkoitus saada kuntalaisten panos kunnan strategiatyöhön. Järjestelyt olivat kunnossa, tilaisuus ei ollut yksi puhuu, muut kuuntelee -ilta vaan keskustelimme ryhmissä Oulun tulevaisuudesta eri teemojen kautta.

Ongelma oli sama, kuin kaikissa kuntalaisten kuulemisyrityksissä, nimittäin yleisö. Fiksua porukkaa toki, ja keskustelu oli monipuolista ja sivistynyttä. Mutta noin 50 paikallaolijasta virkansa puolesta paikalla oli lähes puolet ja loput olivat ehdokkaina vaaleissa. Rantapohjan toimittaja etsi epätoivoisesti haastateltavakseen jotain muuta kuin ehdokasta. Yksi taisi löytyä. Alle kolmekymppisiä ei ollut paikalla yhtään.

Kaupunkilaisten ääni ei todellakaan tule tasapuolisesti näkyville näin. Olen järjestänyt työssäni yleisötilaisuuksia ja tapahtumia eri aiheiden ympärille ja paininut saman asian kanssa, miten saada paikalle monipuolinen porukka, jotta mukaan tulisi myös uusia näkemyksiä. Myönnän, että en olisi itsekään ollut paikalla, ellen olisi ehdokkaana vaaleissa. Pullakahvit eivät riitä houkuttelemaan arki-iltana kahdeksi tunniksi puhumaan Oulun visioista.

Mikä neuvoksi? Miten saada ihmiset osallistumaan kaupungin asioihin? Vaalit ovat vain neljän vuoden välein, ja valitettavasti kuntavaaleissakin äänestysprosentti on ollut laskussa ja jo viimeksi se oli huolestuttavan alhainen. Koko maassa 58,2 prosenttia kävi uurnilla ja Oulussa vain 53,7. Ainakin kahta asiaa voitaisiin kokeilla:

  1. Kutsuraadit: On ylevä ajatus, että raadit ovat kaikille avoimia. Mutta käytännössä avoin kutsu houkuttaa vain tietyntyyppiset asukkaat mukaan. Kutsumalla henkilökohtaisesti eri-ikäisiä, ammattitaustaisia, perhetaustaisia, eri alueilta jne. mukaan, näkemykset monipuolistuvat. Apuna voidaan käyttää esimerkiksi palvelumuotoilussa käytettäviä menetelmiä. Vaatii enemmän tilaisuuksien valmistelua, mutta lopputulos olisi tuottoisampi. Toimisi erityisesti, jos teema olisi hieman rajatumpi kuin koko kaupungin strategia.
  2. Big data: Nyt tarvitsisin vähän insinöörin apua, mutta kuvaan ideaa yksinkertaisesti. Kyselemisen lisäksi voitaisiin katsoa, mitä asukkaat oikeasti tekevät ja mitä johtopäätöksiä siitä pitäisi vetää. Esimerkiksi miten ihmiset liikkuvat, mitä palveluita käyttävät, missä kohtaavat ongelmia, mitkä asiat toistuvat. Digitaalisissa kaupungin palveluissa seuraaminen on helpointa, mutta tässä voitaisiin myös kokeilla edustavalla otoksella tiedonkeruuta kaupunkilaisten käyttäytymisestä. Toisaalta myös palveluja voitaisiin parantaa keräämällä tietoa kaupungin työntekijöiden toiminnasta. Tietosuoja ja yksityisyysasiat pitää tietenkin hoitaa asianmukaisesti. Teknologian ja valtavan jo olemassa olevan tietomassan mahdollisuudet kiehtovat minua. Uskon, että tästä voidaan saada piristystä myös demokratialle.

Jonkinlainen yritys teknologian hyväksikäyttöön demokratian lisääjänä on tänään Oulun raadissa lanseerattu Meijän kaupunni -sovellus (toimii iOS- ja Android-puhelimissa). Sillä voi tehdä pikakyselyitä sovelluksen käyttäjille. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka toivoi  kaupungin hallinnon ottavan sovelluksen mahdollisuudet käyttöön tiedonhankinnassa. Hyvä alku, tosin siinäkin on vaarana se, että sitä käyttävät ne, jotka ovat valmiiksi kiinnostuneita kaupungin asioihin vaikuttamisesta. Kun siihen koukutetaan vielä nuoret sekä kiireiset keski-ikäiset, osallistuminen kasvaa. Toivotaan siis sovellukselle suosiota.

Oulun raateja on muuten vielä kolmena keskiviikkona ympäri kaupunkia. Osallistukaahan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: