Yksityistä vai julkista, veroja vai leikkauksia

Kuva: Hiihtoladut ovat Oulun tarjoamia tärkeitä palveluja asukkaillaan. Mitä väliä, onko ladun tehnyt kunta vai yksityinen toimija, jos keli on hyvä?

Täytin vaalikonetta, Kalevan tällä kertaa. Logiikka oli, että väittämiin pitää vastata kuinka samaa tai eri mieltä on. Äänestäjille suosittelen lukemaan perustelut, oli sen verran karkeita väittämiä.

Ymmärrän, että pitää vähän yksinkertaistaa, että saa jotain eroja ja yksiselitteisiä vastauksia. Mutta hieman enemmän olisin alueen valtalehdeltä toivonut muutakin kuin aivan ilmeisimpien erojen alleviivaamista. Löytyi perinteistä oikeisto/vasemmistostereotypioiden toistoa sekä maahanmuutolla erottelua. Ei varmaan tule hirveän suuria yllätyksiä eri puolueista. Tässäpä pari peruskysymystä:

Yksityinen vai julkinen

Yksi muissakin vaalikoneissa ja toki todellisuudessakin toistuva kahtiajako on yksityinen vai julkinen palvelu. Ja automaattisesti vasemmisto sanoo julkinen ja oikeisto yksityinen, eikö niin? Eihän se niin yksinkertaista toivottavasti ole. Kunnan on tuotettava asukkailleen palveluja laadukkaasti ja mahdollisimman edullisesti. Ensiarvoista on laadukkuus. Tapauskohtaisesti paras vaihtoehto voi olla joko yksityinen tai julkinen palveluntarjoaja. Sekä julkinen että yksityinen toimija voi olla tehokas tai tehoton, laadukas tai laaduton. Hyviä ja huonoja esimerkkejä löytyy joka alalta.

Olin päättämässä viime vuoden lokakuun valtuustossa kahdesta ulkoistusasiasta. Yhdessä äänestin, että ateria- ja puhtauspalvelut pitäisi säilyttää Oulun kaupungin omana tuotantona, toisessa asiassa äänestin sen puolesta, että osa Oulun digin ICT-palvelut ulkoistetaan. Minulla ei ole periaatetta, että kaikki yksityiseksi tai kaikki julkiseksi. Tässä tapauksessa arvioin, että ICT-osaaminen on järkevää ostaa, pienessä yksikössä ei voida ylläpitää tarpeeksi korkeaa ammattitaitoa ja työntekijätkin tällä alalla pärjäävät ja hyötyvät isommasta ja monipuolisemmasta työpaikasta. Ateria- ja puhtauspalveluissa taas työntekijöiden työehdot huononevat muutoksessa ja perinteisesti pienituloisilla (ja naisvaltaisella) henkilöstöllä ei ole erityisiä valttikortteja työmarkkinoilla, jolloin voisivat itse vaikkapa vaihtaa alaa.

Molemmat ulkoistukset menivät muuten läpi

Veronkorotuksia vai leikkauksia

Verot vai leikkaukset on myös perinteinen kysymys, jolla haetaan eroja. Olenpa ollut tästäkin äänestämässä marraskuun 2020 valtuustossa. Kysymys oli siitä, nostetaanko kuntaveroa yhdellä prosenttiyksiköllä, jonka pohjalle kaupunginjohtaja oli talousarvioehdotuksensa rakentanut. Äänestin yhden prosenttiyksikön nostamisen puolesta 20:stä 21:een, mutta hävisimme tämän äänestyksen ja tuloveroprosenttia nostettiin 20:stä vain 20,50:een. Eli saatiin sekä veronkorotus että leikkaukset, koska puolen prosenttiyksikön nostaminen ei riitä talousarvioon merkittyihin menoihin.

Vaalikoneiden suosima kysymys on yksinkertaistava, eikä tällaista kaksijakoista valintaa todellisuudessa tule eteen. Viime vuosina Oulussa on sekä leikattu että nostettu veroja. Itse uskon, että esimerkiksi lastensuojelun ja mielenterveyden varhaisiin palveluihin investoiminen tuottaisi valtavia säästöjä pitkällä tähtäimellä. Pitäisi vain olla malttia ajatella 10, 20 ja 30 vuodenkin päähän. Ja miten mahtavaa sitten olisikaan LASKEA kuntaveroprosenttia, kun kalliiden palvelujen tarve ja vähenisi.

Eli maailma on monimutkainen, eikä mitään automaattivastausta asioihin ole. Epäile heti, jos joku väittää tietävänsä ainoan oikean vastauksen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: