Tekijä: Pia

Posted on

Yhteisöt tekevät hauskan kaupunnin

Niina Jortikka on rakas ystäväni, johon olen tutustunut ensin töissä ja sittemmin olemme pyörineet mm. festareilla (kuvassa Bättre Folk) ja karaokemikin varressa yhdessä sekä käppäilemässä koirien kanssa milloin missäkin.

Niina tunnetaan hyvin monenlaisten oululaisten tapahtumien ideoijana ja toteuttajana, Designtori, Siivouspäivä, Mannerheiminpuiston avajaiset ja rakkaimpana vielä Kesän Saunakin. Pidän Niinaa yhteisö- ja yhteisöllisyysguruna, hän tuntee kaikki ja osaa yhdistää asiat ja ihmiset toisiinsa. Niinan näpit ovat vahvasti pelissä siinä, että Oulu on hauskempi kaupunni.

Kaupungeissa, lähiöissä tai kylissä syntyy ihan itsestäänkin kaikenlaista asukkaiden ideoista kumpuavaa toimintaa ja sellainen on yleensä myös mielekästä toimintaa siihen osallistuville. Väkinäistä kaupunkiviranomaisen pakkoyhteisöllistämistä ei tietenkään kannata suunnitella. 

Juttelimme kuitenkin Niinan kanssa siitä, mitä kaupunki viranomaisena tai päättäjät voivat tehdä yhteisöllisyyden edistämiseksi tai etteivät he ainakaan estäisi omaehtoisen toiminnan syntymistä.

Mietimme myös sitä, miten yhteisöt pysyvät elävinä ja avoimina ja millainen yhteisöllisyys ihmisiä 2020-luvulla kiinnostaa.

Posted on

Vielä vähän kulttuuripääkaupunkihuumaa

Istahdettiin eilen helteisessä kesäillassa Paavo J. Heinosen kanssa tuoreeltaan vielä mehustelemaan kulttuuripääkaupunkiasioita. Paavo on oululainen kulttuurin monitoimiheppu, mm. Kaltion päätoimittaja ja minun pomokin, eli Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen puheenjohtaja ja vaikka minkä kulttuuriporukoiden toiminnassa mukana. Paavo on myös kaupunginvaltuutettu ja ehdokkaana vaaleissa (vas.).

Yhtä mieltä oltiin siitä, että kulttuuri on se, mikä tekee meistä ihmisiä. Politiikassa sitten puntaroidaan ja äänestetään, kuinka paljon kaupungin pitää olla sitä rahoittamassa. Olimme myös yhtä mieltä siitä, että kaupunki ei vain syydä rahaa kulttuuriin, vaan että kulttuuri on investointi. Ja poliitikkojen pitää tämä ymmärtää.

Puhuttiin myös rakentamisesta, joukkoliikenteestä, rautateistä ja valtuustosopimuksesta, avoautoista ja moottoripyöristä, henkilöstöpolitiikasta ja teatterista. Kuuntelepa itse.

Posted on

Kulttuuripääkaupunki on hyvä juttu kulttuurista piittaamattomillekin

Oulu2026-ilmapalloja ja viirejä puistossa

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026! Väitän, että tämä valinta vaikuttaa oululaisiin enemmän kuin kuntavaalitulos, olipa se minkälainen hyvänsä.

Kunnan tehtävä on tuottaa asukkailleen peruspalvelut ja edistää asukkaiden hyvää elämää. Tätä varten kunta kerää veroja. Otetaan siis ensin yksinkertaistetusti eurot esiin.

Oulu2026-budjetin mukaan vuosille 2021–2027 Oulun osuus hankkeesta on 20 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 50 miljoonaa, eli muista rahoituslähteistä kaupunkiin tulee 30 miljoonaa. Todellinen kokonaisvaikutus alueen taloudelle voidaan laskea tietenkin vasta myöhemmin. Mutta esimerkiksi Turun kulttuuripääkaupunkivuosi toi Varsinais-Suomeen 260 miljoonan euron talousvaikutukset. Minä näen projektin erittäin kannattavana investointina.

Kuka maksaa veroja Oululle? Asukkaat ja yritykset. Kaupungissa siis pitäisi olla kukoistavia yrityksiä ja veronmaksajia. Mitenkäs niitä saataisiin? Kaupungilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa, mutta katsotaanpa esimerkkejä maailmalta.

Mikä tekee kaupungista kukoistavan? Moni tutkimus on osoittanut, että uusiin innovaatioihin ja vireään yrityselämään tarvitaan kansainvälisyyttä, monipuolisuutta ja eri alojen ja kulttuurien yhtymäkohtia, kuten San Fransisco USA:ssa. Mitenkäs erilaisia ihmisiä ja osaajia houkutellaan kaupunkiin? Kaikki kunnia Oulun mahtaville pyöräteille ja osaaville kaavoittajille, mutta luovuuden ruokkimiseen tarvitaan kuitenkin jotain muutakin.

Mietitään hetki ihmistä. Taide ja kulttuuri on osa ihmisyyttä. Vanhimmat löydetyt luolamaalaukset ja veistokset on paikallistettu 40 000 vuoden taakse. Jo pikkulapset tempautuvat itsestään mukaan musiikkiin ja tanssiin. Homo sapiensin mielikuvitus ja leikki on aina purkautunut eri muotoihin, jotka olemme tässä ajassa viisastelleet taiteenlajeiksi.

Mielikuvitus ja leikki ovat antaneet ihmiselle myös kehittymisen mahdollisuuden. Kuka keksi ensimmäisenä tulen, pyörän, jousen? On tarvittu tuuria, mutta myös joustavaa ajattelua ja uskallusta, tavallisuudesta poikkeavaa toimintaa. Ja tästä oudosta ajattelusta on hyötynyt lopulta koko yhteisö ja ihmiskunta.

Siksi väitän, että kulttuuripääkaupunkitittelistä hyötyvät kaikki oululaiset, nekin, jotka eivät ikinä astu jalallaan minkäänlaiseen kulttuuritapahtumaan ja kiertävät kauppakeskuksessa laulavat tiernapojatkin kaukaa. Hyöty heille ei tule suoraan henkilökohtaisena elämyksenä. Hyöty tulee kokonaisuuden kautta, mahdollisesti pitkänkin ajan jälkeen.

Kulttuuripääkaupunkina Oulusta tulee hauska kaupunni, entistäkin syvällisempi, ajatteleva, tunteikas, värikäs, vireä, vivahteikas, houkutteleva ja mielenkiintoinen. Kukoistavat yhteisöt tarvitsevat tällaista monipuolisuutta ja sitä kulttuuripääkaupunkihanke tuo insinööri-Ouluun. Taide ja kulttuuri avaa uudenlaisia ideoita, tulevaisuutta voidaan alkaa ajatella toisin. Tulee keksintöjä, kokeiluja, varmasti floppejakin mutta myös menestystä, joka lopulta on se tulos, mitä eurojen laskijat niin kovasti aina odottavat.

Posted on

Feminismin ja mielipiteiden ilmaisun vaikeus

Kaksi tummatukkaista naista hymyilee kohti kameraa sateisella kadulla Oulussa

F-sana mainittu! Satu Lampinlampi on kollegani eli myös vihreiden kuntavaaliehdokas Oulussa. Pidän Satua rohkeana ja suorapuheisena julkisena keskustelijana, ja hän tekee sen tyylillä. Satulla ei ole hankaluuksia ilmaista mielipiteitään, minusta se tuntuu joskus vaikealta tehdä julkisesti.

Otimme Satun kanssa neuvoa-antavan kahvin ja kakkupalat ja puhuimme siitä, miten oman mielipiteen voi esittää julkisesti niin, että siitä syntyy järkevää keskustelua, mitä on feminismi ja miksi se ymmärretään niin kummallisilla tavoilla ja voiko julkisella keskustelulla muuttaa maailmaa.

Satu loisti julkisena keskustelijana viimeksi tiistaina Kalevan kuntavaalitentissä, jonka voi edelleen katsoa Kaleva-livestä. Hän löytyy Twitteristä nimellä @SatuLap ja ehdokaslistastamme numerolla 47.

Posted on

Miksi Oulun pitää olla yritysystävällinen?

”Kun yrityksiä aletaan auttamaan, se näyttää enemmän korruptiolta kuin yritystoiminnan avustamiselta”, sanoo Pasi Jokinen.

Oulussa on kevään aikana niin julkisuudessa kuin kaupunginhallituksessakin puhuttu siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta Oulu olisi yritysystävällisempi. Oulun sijoitus on ollut keskitasoa huonompi EK:n kuntarankingissa, joka mittaa kaupunkien vetovoimaa yritysten keskuudessa. Tänä vuonna Oulun sijoitus laski edelleen pari pykälää. (EK:n kuntaranking 2021)

Kun puhutaan yrityksistä, keskustelua vaivaa mielestäni sama asia kuin työttömyyden kohdalla. Ihan kuin kaikki työttömät tai kaikki yrittäjät olisivat samanlaisia ja työttömyyttä vähennettäisiin tai yrittäjyyttä edistettäisiin samanlaisilla ja vain yhdenlaisilla yksinkertaisilla keinoilla.

Menestyvään yritykseen tarvitaan tietysti jokin idea sellaisesta tuotteesta tai palvelusta, jota joku haluaa ostaa. Kaupungin päätöksillä näitä ideoita ei tietenkään synnytetä. Mutta mitä kaupunki sitten voisi tehdä? Oulussa yksi konkreettinen pullonkaula tietynlaisille yrityksille on kaavoituksen hitaus. Mitä tälle voisi tehdä? Lisätä kaavoittajia, töitä on nykyiselle porukalle liikaa, ketteryys kärsii. Tämä tietenkin maksaa, mutta mielestäni investointi olisi tarpeellinen ja se maksaisi itsensä takaisin.

Mutta entäpä abstraktimmat ongelmat, houkuttelevuus ja vetovoima tai ideoiden syntyminen? Mitä kaupunki voisi tehdä näiden asioiden edistämiseksi? Otin neuvoa-antavan Pasi Jokisen kanssa, johon olen tutustunut ilmakitaran merkeissä. Pasilla on kokemusta monenlaisesta yrittäjyydestä ja tällä hetkellä hän on Finger Groupin toimitusjohtaja.

Meidän lähtökohtamme ja näkökulmamme ovat varmasti hyvin erilaisia, mutta pidän siitä, miten kokonaisvaltaisesti Pasi osaa katsoa maailmaa. Myönnän, että en tiedä paljonkaan pelialasta enkä pelaamisesta. Siksi olikin kiehtovaa kuulla, että pelialalla tarvitaan ”syvien inhimillisten kokemusten rakentamisen kykyä”.

Mutta kuuntelepa itse. Juttutuokiossamme tuli esille mielenkiintoisia näkökulmia yrittäjyyteen ja yhteiskuntaan. Pohdiskelimme muun muassa yliopiston paikkaa kaupungissa, koulutuspolitiikkaa ja oikeusvaltion ja demokratian sekä yritysmaailman tavoitteiden yhteensovittamisen ongelmia.

Posted on

Kaupungin vetovoima syntyy pienistä ja suurista asioista

Kuvakaappaus Hartaanselänrannan havainnekuvasta. Jokisuistoa kuvattuna kohti pohjoista.
Kuvakaappaus Hartaanselänrannan havainnekuvasta. Uusi silta keskellä kuvaa.

Vaalihokemani Oulu kokoaan suuremmaksi konkretisoitui tänään kaupunginhallituksen kokouksessa yhteen kevyen liikenteen siltaan.

Päätimme hyväksyä Hartaanselän yleissuunnitelman, eli vuoden 2025 Oulun asuntomessualueen esityksen mukaisesti. Sitä ennen kuitenkin äänestettiin, poistetaanko suunnitelmasta varaus uudelle kevyenliikenteen sillalle. Poistamista ehdotettiin säästösyistä. Tällä kertaa olin kaupunginhallituksen enemmistössä ja äänin 10-3 pidimme sillan mukana ja hyväksyimme koko suunnitelman.

Oulun kokoaan suuremmaksi -hokemani tarkoittaa tässä kohtaa juuri sitä, että nähdään yksittäisten euromäärien yli, kokonaisuuteen, joka tekee Oulusta houkuttelevan ja kiinnostavan paikan käydä, asua ja työskennellä. Kun suunnitellaan asuntomessualuetta, se ei todellakaan ole paikka jossa pihistellään ja höylätään sieltä täältä vaatimattomammaksi. Erityisesti, kun nyt ollaan vielä yleissuunnitelmassa, eikä mitään rahoituspäätöksiä ole tehty. Jos jo alussa kutistetaan ideoita ja varmuuden varalta ollaan vaatimattomia, niin lopputuloksena ei voi olla mitään kovin säväyttävää.

Oulussa keskustellaan jatkuvasti siitä, ettei tämä ole merikaupunki, eikä merellisyys näy mitenkään. Ouluhan onkin nimenomaan suistokaupunki, ja Oulun erityisyys tulee mielestäni juuri suistossa joen rannoilla esille erityisen hyvin. Hartaanselän suunnitelma on hieno, koska siinä rannat on säilytetty kaikkien vapaasti kuljettaviksi ja ympäristö on otettu huomioon tietenkin Natura-alueiden osalta mutta myös säilyttämällä lehtoja ja kuusikko. Kelluvat asunnot ovat pikantti mauste. Kun vielä varikko saadaan kulttuurikäyttöön, niin Oulussa on uusi omaleimainen alue kaupunkilaisten ja vierailijoiden nautittavaksi.

Yksi kevyenliikenteen silta ei tee Oulusta vetovoimaista. Sitä ei tee myöskään yksi huvipuisto, yksi rakennus, yksi parkkipaikka, yksi tehdas tai yksi festivaali. Yksittäiset jutut voidaan aina viivata yli pikkuasioina, jotka eivät vaikuta mihinkään. Mutta minkä ison asian kaupunki voi perustaa tai rakentaa, jotka muuttavat kaiken paremmaksi? En keksi yhtään. Siksi pikkuasioilla on merkitystä, kaupunki on kokonaisuus, jossa pitää olla monipuolisuutta. Näen asuntomessualueen erityisenä kohteena, joka on yksi tärkeä pala hauskaa kaupunkia. Vetovoimaa me tarvitsemme, ja siihen on uskallettava investoida. Ja haaveillakin pitää!

Suosittelen muuten tutustumaan Hartaanselänrannan suunnitelmaan. Esittely on kivasti toteutettu, harmaata kameraa klikkaamalla voi katsoa nykytilanteen ja aluetta voi kurkkia kolmesta eri kohdasta 360 astetta ympäriinsä.

Posted on

Neuvola nappaa kaikki haaviinsa

Kolmas isosiskoni Anne Riikola tuntee neuvolahommat läpikohtaisin. Terveydenhoitajana hän tapaa paljon äidiksi tulevia ja pienten lasten vanhempia. Suomalainen neuvolajärjestelmä on maailman mittakaavassa ylivoimainen menestystarina.

Juttelimme Annen kanssa siitä, mitä lapsiperheille kuuluu nykyään. Toistelen aina, että ongelmien ennaltaehkäisy ja aikainen puuttuminen on aina halvempaa taloudellisesti ja inhimillisesti kuin jo syntyneiden ongelmien korjaaminen. Ja neuvola jos mikä on aivan avainasemassa tässä.

Anne kertoi, että neuvolat pystyvätkin tarjoamaan monenlaista apua perheille, moniammatillista, mutta myös ihan pieniin ongelmiin saa apua, kodinhoitajan käyntejä tai perheneuvolan palveluja.

Poliitikoilta tivataan aina säästökohteita. Neuvolat on ehdottomasti paikka, josta juustohöylät ja muut nipistimet saavat pysyä kaukana.

Tässäkin keskustelussa eri alojen ja tahojen yhteistyön merkitys nousi esille. Monimutkaisia asioita ei voi kukaan yksin hoitaa.

Posted on

Lisää liksaa poliitikoille!

Pia Alatorvinen istuu luurit korvilla läppärin kanssa mökkisaunan terassilla koiran kanssa.

Yhdessä vaalikoneessa kysyttiin, pitäisikö valtuutettujen kokouspalkkioita nostaa. Olin rehellinen ja sanoin, että pitäisi.

Kukaan ei ryhdy politiikkaan rahan takia, mutta liian pienellä korvauksella tehdään esimerkiksi pienituloisten nuorten ja työikäisten osallistuminen kuntapolitiikkaan mahdottomaksi. En haluaisi, että kunnan asioista päättäjiksi hakeutuvat entistä enemmän vain keski- tai hyvätuloiset tai vain eläkeläiset, joille muutamalla satasella ei ole niin väliä.

Oulussa tehtiin noin vuosi sitten päätös, että säästösyistä kokouspalkkioita ei enää koroteta kolmen tunnin kokouksen jälkeen. Rivijäsen saa nyt kaupunginvaltuuston kokouksesta 150 euron palkkion. lautakunnista 115 euroa / kokous. Kokoukset kestävät yleensä ainakin 3 tuntia, 5 tuntia menee helposti useinkin. Viime syksynä otin viimein luurit korvilta yhden valtuuston kokouksen jälkeen keskiyön tienoilla. Kun lisäksi lasketaan kaikki asioiden perehtymiseen vaatima aika, tuntipalkkio on todella pieni. Verot maksetaan tietenkin ja puolueellekin menee palkkiosta osa. Joskus joku jaksaa naljailla, että poliitikot pitkittävät istuntojaan palkkioiden toivossa, mutta ei me ihan niin laskutaidottomia tomppeleita olla. Korona-aikaan jää ne kokousviineritkin saamatta. Toisaalta kokoustaa voi myös vaikka mökiltä.

Raha ei siis motivoi politiikkaan. Sen puutteen ei kuitenkaan pitäisi estää ihmisiä osallistumasta. Ajatellaan vaikkapa opiskelijaa, joka valitsee käyttääkö viikosta 5 tuntia kuntapolitiikassa mukana olemiseen vai työntekoon, josta saa palkkaa. Jos kokouspalkkiota ei maksettaisi ollenkaan tai vielä vähemmän kuin nykyään, tuskinpa politiikka voisi olla vaihtoehto. Paitsi niille, joilla rahaa on muutenkin.

Kuntaliitto on selvittänyt palkkiotasoja eri kunnissa ja Oulussa ei olla kärkipäässä. Mikä sopiva taso sitten olisi, se onkin vaikeampi kysymys.

Posted on

Vanhuus voi olla hyvää sairaudesta huolimatta

Siskoni Paula Ylikuljun erikoisalaa on elämän ehtoopuolen asiat. Paula toimii Oulun seudun muistiyhdistyksen toiminnanjohtajana. Vaikka muistisairaudet voisivat olla ahdistavakin aihe, Osmyn toiminta ja porukka tuo aina paljon iloa toimintaansa osallistuville ja monipuolisia menetelmiä ja näkökulmia.

Paulan kanssa puhuttiin siitä, miten toimintakykyä voidaan ylläpitää ja muistisairauksia jopa ennaltaehkäistä, mitä kunnassa voidaan näille asioille tehdä ja millaista on hyvä arki vanhemmalla iällä.

Pohdimme myös henkilökohtaisia toiveita vanhuudelle. Geeniperimäni vaikuttaa lupaavalta, suvussani on paljon pitkäikäisiä ja suhteellisen terveitä ihmisiä. Itse toivoisin terveyden lisäksi vanhuudeltani samoja asioita, joista nykyäänkin nautin: sopivassa määrin seuraa, uutisia ja kulttuuria herättämään ajatuksia, koiria vähintäänkin rapsuteltavaksi, hyvää ruokaa ja ulkoilua.

Iltalehden vaalikoneessa oli pari kysymystä vanhuksista. Tyypillisesti oli asetettu kaksi asiaa vastakkain, jolloin pelkän eri/samaa mieltä -vastauksen katsominen ei kerro mitään mielipiteestäni. Onneksi on tilaa perusteluillekin.

Väite: Vanhusten huolehtimiseen niin kodeissa kuin laitoksissa pitäisi suunnata lisää rahaa, vaikka se olisi pois lasten kouluttamisesta ja hoitamisesta. 

Eri mieltä PERUSTELUT: Vanhusten huolehtimiseen menee joka tapauksessa tulevaisuudessa enemmän rahaa, koska väestö ikääntyy. Lapsiin kannattaa kuitenkin aina panostaa, koska heidän tulevaisuutensa turvaaminen ja kasvun tukeminen on tärkeää hyvin pitkällä tähtäimellä myös kuntatalouden kannalta puhumattakaan ihmisten elämänlaadusta.

Väite: Vanhusten hoivapalvelujen tuottamista ei pitäisi ulkoistaa yhtään enempää yksityisille yrityksille.

Eri mieltä PERUSTELUT: Kunnan on tuotettava asukkailleen palveluja laadukkaasti ja mahdollisimman edullisesti. Ensin laadukkaasti. Tapauskohtaisesti paras vaihtoehto voi olla joko yksityinen tai julkinen palveluntarjoaja. Sekä julkinen että yksityinen toimija voi olla tehokas tai tehoton, laadukas tai laaduton. Laadunvalvontaa pitää olla kaikkien toimijoiden palveluissa.

Posted on

Työllisyys on yhteistyökysymys

Isoin siskoni Oili Alatorvinen johtaa Verveä, joka tarjoaa valtakunnallisesti kuntoutuspalveluja ja parantaa työelämää. Harva se viikko käppäilemme tunteja ympäri Oulunsalon metsiä yhdessä koiriemme kanssa ja ihmettelemme maailman menoa.

Viisas isosiskoni on monessa liemessä keitetty ja tuntee työelämää ja johtamista oman organisaationsa kautta. Verve on kehittänyt monenlaisia keinoja auttaa ihmisiä pysymään töissä tai palaamaan työelämään, joten Oilin kokemus ja tieto olisi kaupunginvaltuutetullekin hyvä taustoittaja.

Oulussa on erityisesti korkea nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömistä maksetaan joka vuosi yli 20 miljoonaa ns. sakkomaksua valtiolle. Oulu osallistuu työllisyyden kuntakokeiluun, mikä tarkoittaa sitä, että Oulun kaupunki on ottanut maaliskuusta 2021 lähtien työttömien palvelut hoitaakseen.

Oilin kanssa keskustelimme siitä, mitä syitä nuorisotyöttömyyden ja toisaalta pitkäaikaistyöttömyyden takana voi olla, millä tavoin, missä vaiheessa ja kenen työttömyyden syihin pitäisi puuttua.

Selvää on, että vain yhtä syytä työttömyyteen ei ole, joten yksi keinokaan ei auta. Ja ei varmaan ole yllätys, että monimutkaisen ongelman hoitoon tarvitaan eri alojen yhteistyötä. Kuuntelepa.

Vaalikoneissa kysyttiin yllättävän vähän suoria työllisyyskysymyksiä. Toki työllisyys ja työttömyys on monimutkainen vyyhti, joka liittyy moneen päätöksenteon portaaseen. Tässä vastauksiani pariin aiheeseen liittyvään kysymykseen:

Allianssin nuorten vaalikone: Kunnan on tuettava nuorten työllistymistä ja sitä tukevia palveluita tarvittaessa muiden väestöryhmien edelle.

Täysin samaa mieltä ”Nuorten työuran alkuvaihe on tärkeä ja vaikuttaa koko elämään. Jos siinä kohtaa tarvitsee tukea, sen pitää olla nopeasti saatavilla ja silloin se on myös tehokkainta.”

Helsingin Sanomien vaalikone: Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä ”Ilmastoteot ovat tulevaisuuden investointeja. Jos nyt unohdamme ilmaston, lasku on tulevaisuudessa paljon isompi taloudellisesti ja elämänlaadun kannalta. Ilmastokriisi on aivan ylivoimaisesti ihmiskunnan tärkein ratkaisua vaativa kysymys. Jos epäonnistumme siinä, koko elämänmuotomme on uhattuna, eikä muita kysymyksiä sen jälkeen oikeastaan olekaan. Seuraukset tulevat viiveellä, mutta nyt meillä on kiire tehdä oikeita päätöksiä.”