Vielä vähän kulttuuripääkaupunkihuumaa

Istahdettiin eilen helteisessä kesäillassa Paavo J. Heinosen kanssa tuoreeltaan vielä mehustelemaan kulttuuripääkaupunkiasioita. Paavo on oululainen kulttuurin monitoimiheppu, mm. Kaltion päätoimittaja ja minun pomokin, eli Oulun kulttuuritapahtumayhdistyksen puheenjohtaja ja vaikka minkä kulttuuriporukoiden toiminnassa mukana. Paavo on myös kaupunginvaltuutettu ja ehdokkaana vaaleissa (vas.).

Yhtä mieltä oltiin siitä, että kulttuuri on se, mikä tekee meistä ihmisiä. Politiikassa sitten puntaroidaan ja äänestetään, kuinka paljon kaupungin pitää olla sitä rahoittamassa. Olimme myös yhtä mieltä siitä, että kaupunki ei vain syydä rahaa kulttuuriin, vaan että kulttuuri on investointi. Ja poliitikkojen pitää tämä ymmärtää.

Puhuttiin myös rakentamisesta, joukkoliikenteestä, rautateistä ja valtuustosopimuksesta, avoautoista ja moottoripyöristä, henkilöstöpolitiikasta ja teatterista. Kuuntelepa itse.

Kulttuuripääkaupunki on hyvä juttu kulttuurista piittaamattomillekin

Oulu2026-ilmapalloja ja viirejä puistossa

Oulu on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026! Väitän, että tämä valinta vaikuttaa oululaisiin enemmän kuin kuntavaalitulos, olipa se minkälainen hyvänsä.

Kunnan tehtävä on tuottaa asukkailleen peruspalvelut ja edistää asukkaiden hyvää elämää. Tätä varten kunta kerää veroja. Otetaan siis ensin yksinkertaistetusti eurot esiin.

Oulu2026-budjetin mukaan vuosille 2021–2027 Oulun osuus hankkeesta on 20 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 50 miljoonaa, eli muista rahoituslähteistä kaupunkiin tulee 30 miljoonaa. Todellinen kokonaisvaikutus alueen taloudelle voidaan laskea tietenkin vasta myöhemmin. Mutta esimerkiksi Turun kulttuuripääkaupunkivuosi toi Varsinais-Suomeen 260 miljoonan euron talousvaikutukset. Minä näen projektin erittäin kannattavana investointina.

Kuka maksaa veroja Oululle? Asukkaat ja yritykset. Kaupungissa siis pitäisi olla kukoistavia yrityksiä ja veronmaksajia. Mitenkäs niitä saataisiin? Kaupungilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa, mutta katsotaanpa esimerkkejä maailmalta.

Mikä tekee kaupungista kukoistavan? Moni tutkimus on osoittanut, että uusiin innovaatioihin ja vireään yrityselämään tarvitaan kansainvälisyyttä, monipuolisuutta ja eri alojen ja kulttuurien yhtymäkohtia, kuten San Fransisco USA:ssa. Mitenkäs erilaisia ihmisiä ja osaajia houkutellaan kaupunkiin? Kaikki kunnia Oulun mahtaville pyöräteille ja osaaville kaavoittajille, mutta luovuuden ruokkimiseen tarvitaan kuitenkin jotain muutakin.

Mietitään hetki ihmistä. Taide ja kulttuuri on osa ihmisyyttä. Vanhimmat löydetyt luolamaalaukset ja veistokset on paikallistettu 40 000 vuoden taakse. Jo pikkulapset tempautuvat itsestään mukaan musiikkiin ja tanssiin. Homo sapiensin mielikuvitus ja leikki on aina purkautunut eri muotoihin, jotka olemme tässä ajassa viisastelleet taiteenlajeiksi.

Mielikuvitus ja leikki ovat antaneet ihmiselle myös kehittymisen mahdollisuuden. Kuka keksi ensimmäisenä tulen, pyörän, jousen? On tarvittu tuuria, mutta myös joustavaa ajattelua ja uskallusta, tavallisuudesta poikkeavaa toimintaa. Ja tästä oudosta ajattelusta on hyötynyt lopulta koko yhteisö ja ihmiskunta.

Siksi väitän, että kulttuuripääkaupunkitittelistä hyötyvät kaikki oululaiset, nekin, jotka eivät ikinä astu jalallaan minkäänlaiseen kulttuuritapahtumaan ja kiertävät kauppakeskuksessa laulavat tiernapojatkin kaukaa. Hyöty heille ei tule suoraan henkilökohtaisena elämyksenä. Hyöty tulee kokonaisuuden kautta, mahdollisesti pitkänkin ajan jälkeen.

Kulttuuripääkaupunkina Oulusta tulee hauska kaupunni, entistäkin syvällisempi, ajatteleva, tunteikas, värikäs, vireä, vivahteikas, houkutteleva ja mielenkiintoinen. Kukoistavat yhteisöt tarvitsevat tällaista monipuolisuutta ja sitä kulttuuripääkaupunkihanke tuo insinööri-Ouluun. Taide ja kulttuuri avaa uudenlaisia ideoita, tulevaisuutta voidaan alkaa ajatella toisin. Tulee keksintöjä, kokeiluja, varmasti floppejakin mutta myös menestystä, joka lopulta on se tulos, mitä eurojen laskijat niin kovasti aina odottavat.